Ilmatieteen laitoksen mukaan Eyjafjallan jätiköltä purkautuva tuhkapilvi tulee pysyttelemään maamme yllä useita päiviä, synkimmissä otsikoissa puhutaan kuukausista ja purkauksen arvioidaan kestävän pahimmillaan vuoden päivät. Mitä jos näin kävisikin; Islannin tulivuori jatkaisi purkautumistaan vuoden ja tuhkapilven vaikutukset jatkuisivat yhtä pitkään?

Ajatellaan että kaikki pohjoismainen lentoliikenne jouduttaisiin pysäyttämään vuodeksi. Yksilötasolla tietysti huolestuttaisiin kotimaahan palaavien lomailijoiden tuskasta, Kanarian Saarilta kun on maateitse pitkä matka kotiin, vaikka pääsisikin lentämään esimerkiksi Saksaan asti. Taloudelle tämä olisi murskaavaa lentoliikenteen ja matkailualan vaipuessa katastroofiin. Kuka pystyisi tukemaan tätä sektoria ja kuinka nopeasti muutos tapahtuisi kotimarkkinoilla. Maalaisjärjellähän ulkomaille vietävä raha jäisi kotimaahan ja sisämarkkinat räjähtäisivät. Toisaalta ulkomailta saapuvat matkailijat jäisivät pois. Kumpaan suuntaan vaaka kääntyy verratessa meille tuotavaa valuuttaa pois lähtevään? Kesä ja lomakausi on käsillä, miten tämä vaikuttaisi yleiseen mielialaan? Risteilymatkustajien määrä on jo laskenut talouden taantuman myötä, saataisiinko sen ylimääräinen kapasiteetti hyödynnettyä jo tulevalle sesongille? Korvaavatko vakuutusyhtiöt matkojen peruuntumiset ja kohteisiin jääneiden kulut? Kuinka tämä vaikuttaa vakuutusyhtiöiden talouteen? Kysymyksiä on varmasti lukemattomia, entä vastuksia?

Tavaraliikenne hidastuisi, kapasiteetti olisi varmasti kovilla maakuljetuksissa. Mutta hyötyisikö sama yhtiö menetetyt lentorahdit nostamalla maakuljetusten hintaa? Miten tuotanto vastaisi kotimaisen kulutuksen kasvuun? Tarvitsemmeko oikeasti lentoteitse tuotavia hyödykkeitä? Entä vietäviä?

Yksi asia jota ei kuitenkaan voi sivuuttaa olisi purkauksen ympäristövaikutus. Yleisesti tulivuorenpurkaukset alentavat tilapäisesti maapallon pintalämpötilaa, korkealle kasaantuvan tuhkan heijastaessa pois auringon lämpösäteilyä. Lentoliikenne taas tunnetaan yksittäisen kuluttajan suurimpana hiilidioksidin tuottajana ja lentomatkustamisesta kertyvien päästöjen leikkaaminen onkin helpoin tapa pienentää hiilijalanjälkeä. Helsingin, Tukholman, Kööpenhaminan ja Oslon kenttien kautta kulkee vuosittain noin 60 miljoonaa matkustajaa. Jos keskimääräinen edestakainen lentomatka synnyttää noin 2000 kiloa hiilidioksidipäästöjä matkustajaa kohden, säästää meneillään oleva luonnonkatastrofi meiltä yksilötasolla laskettuna 120000 miljoonaa kiloa hiilidioksidipäästöjä. Samalla ilmastonlämpeneminen saa hieman hyvitystä tilapäisestä viilenemisestä? Jo nyt Euroopassa arvioidaan peruuntuvan lähes 20000 lentoa ja Presidentti Tarja Halonen on palaamassa Tanskasta maateitse. Myös Frankfurtin kenttä on tätä kirjoittaessa suljettuna, ja ilmatila on kiinni Iso Britaniassa ja Benelux-maissa.

Lämpötilan laskeminen ei tietenkään ole pelkästään hyvästä. Indoneesiassa asti tapahtuneen Tambora-tulivuoren purkauksen sanotaan aiheuttaneen Eurooppaan niin voimakkaan viileän aallon vuonna 1816 että lunta satoi kesällä Etelä-Eurooppaa myöten. Tämä johti hallan tuhoamaan satoon ja suureen nälänhätään. Filippiineillä vuonna 1991 purkautunut Pinatubo taas laski maapallon pintalämpötilaa muutaman vuoden ajan. Tulivuorten purkauksilla arvioidaan olevan ilmastollisia vaikutuksia erilaajuisille alueille 4-12 vuoden ajan. Toki purkauksista syntyy myös hiilidioksidia ilmakehään, joka lämmittää ilmastoa kasvihuoneilmiö kautta. Itse taivaalle leviävä tuhka ei ole ihmisille vaarallista.

Mietitään siis seuraavia seikkoja:

Mitä jos lentoliikenne pysähtyisi kokonaiseksi vuodeksi?
Mitä jos kesästä tulisikin kylmä ja aurinkoa jäisi tuhkapilven taakse ensi kevääseen?
Voitaisiinko tästä hyötyä?
Löytyisikö uusia matkailu ja tuotanto malleja kotimarkkinoille, huomata miltä maailma tuntuisi ilman lentämistä?
Voisimmeko ottaa viileänä ajanjaksona kiinni päästöongelmasta ja purkauksen vaikutuksen myötä jatkaa sen osoittamalla tiellä päästötavoitteisiin?
Tulisiko videokonferensseistä oikeasti vallitseva standardi?
Mitä kävisi öljyn hinnalle ja kulutukselle?
Tuhoaisiko laivaliikenne merialueet ilman puhdistumisen kustannuksella?
Mitä tapahtuisi lentoyhtiöille ja matkailuelinkeinolle?
Olisiko tämä lääke työttömyyteen, paranisiko kotimaisen tuotannon kannattavuus, kasvaisivatko kotimarkkinat?

Mielenkiintoista, ja periaatteessa mahdollista?